Vihersisustamista

Sehän on nyt muodissa, eikö?

DSC02811

Asunnossamme on käynnissä pienimuotoinen muutosleikki, kun toista makuuhuonetta valmistellaan kovaa vauhtia kasvavalle naperollemme. Samalla olohuonekin saa vähän uutta ilmettä. Mikäli olisin sinut iskuporakoneen kanssa, vihersisustus olisi huomattavasti mittavampaa mm. erilaisten amppelien muodossa.

Kevään värejä

Perheen pienimmän kevätvarusteet kirkastavat toistaiseksi vain eteistä kelien lämpenemistä odotellessa. Kirkkaita, puhtaita värejä soisi näkevänsä lastenvaatteissa enemmänkin (ja miksei aikuistenkin). Keväänkaipuu pahenee päivä päivältä mutta samalla lähenee se kevätkin. Tulis jo!

Saappaat Crocs, silkkivillainen tuubihuivi Kivat ja sadehousut Jonathan. Kaikki Jesper Juniorista.

Koukussa neliöihin

Isoäidinneliöt ovat kiinnostaneet jo pitkään, mutta jotenkin kuvittelin sellaisen tilkkutäkin valmistuksen olevan varsin työlästä. Mutta eipä ollutkaan! Harjoittelin ensin tekemällä yhden kaulaliinan, ja seuraava projekti olikin peitto tulevalle perheenjäsenelle. Novitan ohjeen mukaan syntyi, tosin värien käytön osalta en noudattanut mitään selkeää suunnitelmaa, mikä näkyy kyllä lopputuloksessa.

IMG_1784

IMG_1785

Aika pieni siitä tuli, mutta pieni kai on käyttäjänsäkin – ainakin ensialkuun.

 

Avainkaappi

Mies toivoi uuteen kotiimme avainkaappia. Siitä se ajatus sitten lähti.

IMG_1730

Isovanhemmilta peritty radio oli muuton yhteydessä löytynyt varastosta, ja kaipasin sille jotain käyttötarkoitusta. Eteisemme kirkas LED-valo tuntui myös vähän turhan kirkkaalta kaikkiin tilanteisiin, joten tunnelmallisemmalle valaisimelle oli myös tilausta. Ostin Clasulta pulloon tarkoitetun lampunpitimen sekä toisen lampunpitimen, jossa oli kangaspäällysteinen johto. Näiden kanssa käännyin sähköinsinööri-isäni puoleen, joka yhdisti tarvittavat osat kummastakin toisiinsa. Sitten ei tarvittukaan kuin yksi reikä radion katto-osaan ja naulakkokoukkujen ruuvaus pohjaan.

Hankkimani Artekin lamppu on tosin vähän turhan kirkas, harmittaa että ei tullut sisällytettyä himmennyskytkimen asennusta sähkötöihin.

IMG_1728

Koska mahdan aikuistua?

Monella tapaa voi ajatella että olen aikuinen. Iän puolesta ainakin. Asutaan omassa kodissa, käydään töissä ja maksetaan laskut. Tämä kohta on erityisen tärkeä sillä lapsena ajatus laskujen maksamisesta valvotti monesti, pelkäsin että en teknisesti selviä tehtävästä. Osaan laittaa ruokaa kuin aikuinen, sillai kun lapsena ajatelinkin että aikuiset osaa, makaronilaatikkoa ja lihapullia. Leivon pullaa ja siivoan vaikkei jälkimmäinen aina niin huvittaisi. Sekin on sitä aikuisuutta.

Mutta sitten on nämä muut asiat. Pukeudun edelleen kuin leikki-ikäinen. Vaatekaappini on tällä hetkellä täynnä pilkkua ja palloa, ötökkäkuosia ja raitasukkahousuja. Monasti kuvittelen että voisin tässä vähitellen päivittää vaatekaappini ja tavallaan kiehtoisi se että siellä olisi enimmäkseen laadukkaita, yksinkertaisia vaatteita, mahdollisesti vain harmaan eri sävyissä. Aamulla ei tarvitsisi miettiä mitä laittaa päälle kun kaikki sopisi yhteen. Väriä asuun saisi asusteilla.

Kun punavalkoiset pallokuvioiset Converseni levisivät, oli aika ostaa uudet, ja näin tilaisuuteni tulleen: harmaan Converset tukisivat uutta aikuista pukeutumistani.
Todellisuus on kuitenkin että kun tulee uuden hankinnan aika, leikki-ikäinen voittaa.

IMG_8640.JPG

Pientä näperrystä

Muutto takaisin Suomeen, ja uuteen asuntoon, on pitänyt kiireisenä. Muuttolaatikoista ja eri varastojen uumenista on kaiveltu kaikenlaista pientä ja isompaa tavaraa mitä on tullut hankittua uutta kotia varten tuolla Euroopassa reissatessa. Vähän niin kuin olisi joulu koko ajan, kun osa löydöistä on jo päässyt unohtumaan, ja ne vaan tupsahtavat esiin jostain laatikoiden uumenista.

Eilisilta kului leppoisasti erään Wienistä tehdyn hankinnan parissa. Ihastuimme siellä viime jouluna erään pikkuputiikin ikkunassa komeileviin eläinvalaisimiin. Ilta oli jo pitkällä, ja olimme matkalla päivälliselle, mutta liikkeessä oli kuitenkin porukkaa. Kun aikamme kuolasimme ikkunan takana meidätkin kutsuttiin sisään kuohuviinille. Ilo oli ylimmillään kun poistumme onnellisena iso aasinpää kainalossa, tosin yllättävän pieneen putkiloon pakattuna.

Totuus valkeni vasta reilu puoli vuotta myöhemmin, kun päätin tarmokkaasti ryhtyä kokoomaan tämän tee-se-itse-varjostimen kakkosmakkariimme.

IMG_1416

Pelkästään osia leikatessa kului muutama ilta. Sitten edessä oli saumojen taittelu katkoviivojen mukaan joko ”vuori” tai ”laakso” tyyliin. Haasteellisin tehtävä olikin viimeinen etappi, eli liimaus. Sen suoritin lopulta kahdessa osassa. Uhrasin yhden meikkisiveltimistäni, jolla oli aika kätevä levitellä erikeeperiä.

Eilen puolen yön aikaan tuli valmista. Hyvä minä!

IMG_1524

Mahtavan idean takana on itävaltalainen mostlikely. Lampunvarjostimia on myynnissä muun muassa Etsyssä.

Kesäteatteria isoille ja pienille

Tänään teimme koko taloyhtiön voimin retken Puotilan kesäteatteriin. Siellä esitettiin kahden loistavan näyttelijän (Henna Tanskanen ja Karo Lauronen) sekä nerokkaan lavastuksen ja puvustuksen voimin ilahduttava Liisa Ihmemaassa. 40 minuuttinen esitys oli juuri sopivan mittainen perheen pienimmille, ja tunnelma loppuunmyydyssä katsomossa katossa. Isoakin katsojaa nauratti ja naurattaa vieläkin, monta tuntia esityksen jälkeen! Kyllä kannattaa muidenkin lasten ja lastenmielisten varata pikaisesti liput!

Puotilan kesäteatteri

20140608-204116-74476553.jpg

20140608-204227-74547922.jpg